Lyhennelmiä Biometria eilen, tänään ja huomenna -seminaarin puhujien esityksistä

Seppo Sarna, pj 1986-1987
Syksyllä 1986 perustetun Suomen Biostatistiikan Seuran ensimmäinen puheenjohtaja kertoi seuran perustamisesta, alkutaipaleesta ja tavoitteista: järjestää biometrikoille jatkokoulutusta, yhteisiä tilaisuuksia ja vastata koulutuskysyntään kotimaassa.

Elja Arjas, pj 1987-1990
Aikaisemmin biometrikko oli ”tilastomies”, jolla oli käytössään erilaisia menetelmiä sisältävä työkalupakki. Nykyään biometrikon täytyy osata ja ymmärtää substanssialaa syvällisemmin. Tulevaisuuden haasteina laskennallisen tilastotieteen ja Bayes paradigman nousu.

Jukka Öfverstén, pj 2003-2004
Paluu Fisherin yksinkertaistavasta kokeensuunnittelusta takaisin aineistolähtöisyyteen, menetelminä havainnointi ja aineiston visualisointi.

Juhani Tuominen, pj 2001-2002
Biostatistikko on asiantuntija toisten asiantuntijoiden joukossa, jolta vaaditaan vakuuttavaa esiintymistä ja varmuutta tehdä päätöksiä omalla erikoisalallaan.

Juha Alho, pj 1993-1994
Biometriassa on usein tarpeen katsoa ongelmia eri näkökulmista. Mikro- ja makrotason kannalta vaikutussuhteiden tarkastelu erilaista; kausaalipäättely yksilötasolla, mutta päätöksenteon kannalta vaikuttavuus väestötasolla.

Hannu Oja, pj 2005-2006
Useimpia perinteisiä parametrisia menetelmiä vastaavia parametrittomia menetelmiä on jo olemassa ja niitä kannattaa käyttää tehokkuuden ja robustisuuden takia.

Timo Hakulinen, pj 1999-2000
Koska entistä useammat parantuvat syövästä, on syöpätutkimukseen on tullut uusia käsitteitä kuten ’elämänlaatu’ tai ’koettu tila’. Enemmän painoarvoa on saanut taudin prosessin mallintaminen kokonaisuudessaan ja taudin varhaistoteaminen.

Kari Kuulasmaa, pj 1995-1996
Kansanterveystutkimukset luovat pohjaa syy-seuraustutkimuksille. Ne eivät ole kokeellisia, mutta hyödyntävät nykyään biologista tutkimusta kuten geenitietoa yhä enemmän. Ongelmana on vahvimpien signaalien poimiminen valtaisasta aineistosta.

Mervi Eerola, pj 2007-
Uusille biometrian aloille ominaista dimensionaalisuuden kasvu havaintomäärään verrattuna, ns. "Large p small n" ongelmat. Miten yhdistää mielekkäällä tavalla eri mittakaavojen aineistoja tilastollisin menetelmin?

Puheenjohtajat

Kuvia seminaariin osallistujista ja paneelikeskustelusta

( Linkki yhteenvetoon illallisen pöytätehtävistä ) .